Not in all Walks of Life? : Social Differences in Suicide Mortality

In Finland, the suicide mortality trend has been decreasing during the last decade and a half, yet suicide was the fourth most common cause of death among both Finnish men and women aged 15 64 years in 2006. However, suicide does not occur equally among population sub-groups. Two notable social factors that position people at different risk of suicide are socioeconomic and employment status: those with low education, employed in manual occupations, having low income and those who are unemployed have been found to have an elevated suicide risk. The purpose of this study was to provide a systematic analysis of these social differences in suicide mortality in Finland. Besides studying socioeconomic trends and differences in suicide according to age and sex, different indicators for socioeconomic status were used simultaneously, taking account of their pathways and mutual associations while also paying attention to confounding and mediatory effects of living arrangements and employment status. Register data obtained from Statistics Finland were used in this study. In some analyses suicides were divided into two groups according to contributory causes of death: the first group consisted of suicide deaths that had alcohol intoxication as one of the contributory causes, and the other group is comprised of all other suicide deaths. Methods included Poisson and Cox regression models. Despite the decrease in suicide mortality trend, social differences still exist. Low occupation-based social class proved to be an important determinant of suicide risk among both men and women, but the strong independent effect of education on alcohol-associated suicide indicates that the roots of these differences are probably established in early adulthood when educational qualifications are obtained and health-behavioural patterns set. High relative suicide mortality among the unemployed during times of economic boom suggests that selective processes may be responsible for some of the employment status differences in suicide. However, long-term unemployment seems to have causal effects on suicide, which, especially among men, partly stem from low income. In conclusion, the results in this study suggest that education, occupation-based social class and employment status have causal effects on suicide risk, but to some extent selection into low education and unemployment are also involved in the explanations for excess suicide mortality among the socially deprived. It is also conceivable that alcohol use is to some extent behind social differences in suicide. In addition to those with low education, manual workers and the unemployed, young people, whose health-related behaviour is still to be adopted, would most probably benefit from suicide prevention programmes.Itsemurhakuolleisuus on pienentynyt Suomessa huomattavasti viimeisen reilun viidentoista vuoden aikana, mutta edelleen itsemurha oli neljänneksi yleisin kuolemansyy 15 64 -vuotiailla vuonna 2006. Itsemurhakuolleisuus ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti väestöryhmien välille, vaan sosioekonominen asema ja pääasiallinen toiminta määrittävät sitä edelleen voimakkaasti: suurin itsemurhan riski on vähän koulutetuilla, työntekijäasemassa olevilla, pienituloisilla sekä työttömillä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kokonaisvaltainen analyysi itsemurhakuolleisuuden sosiaalisista eroista Suomessa. Erityisesti keskityttiin kolmen eri sosioekonomisen indikaattorin, eli koulutuksen, ammattiin perustuvan sosiaaliluokan sekä kotitalouden kulutusyksikköä kohden laskettujen tulojen, suhteelliseen merkitykseen, ja siihen, missä määrin ne selittivät tai välittivät toistensa vaikutuksia. Tutkimuksessa käytetyt aineistot muodostettiin Tilastokeskuksen rekistereistä. Osassa analyysejä tarkasteltiin erikseen myös sellaisia itsemurhia, joissa alkoholipäihtymys oli katsottu myötävaikuttavaksi kuolemansyyksi. Menetelminä käytettiin pää-asiassa Poisson n ja Coxin regressiomalleja. Itsemurhakuolleisuuden pienenemisestä huolimatta sosiaaliset erot ovat edelleen huomattavat. Sekä miehillä että naisilla alhainen ammattiin perustuvan sosiaaliluokka osoittautui tärkeäksi itsemurhakuolleisuuden riskitekijäksi. Lisäksi koulutuksen voimakas itsenäinen vaikutus niihin itsemurhiin, joissa alkoholipäihtymys oli myötävaikuttava kuolemansyynä, indikoi, että osin sosioekonomisten erojen syyt juontuvat nuoruuteen tai varhaiseen aikuisuuteen, jolloin koulutus hankitaan ja terveyskäyttäytymistavat muodos¬tuvat. Työttömien korkea suhteellinen itsemurhakuolleisuus taloudellisen nousukauden aikana viittaa siihen, että pääasiallisen toiminnan mukaiset erot itsemurhakuolleisuudessa johtuvat ainakin jossain määrin valikoitumisesta työttömäksi. Pitkäaikaistyöttömyys näyttäisi kuitenkin myös kausaalisesti nostavan itsemurhariskiä, ja erityisesti miesten osalta pienet tulot ovat tätä vaikutusta välittävä tekijä. Kaiken kaikkiaan tämän tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että koulutuksella ja ammattiin perustuvalla sosiaaliluokalla sekä pitkäaikaistyöttömyydellä on kausaalista vaikutusta itsemurhakuolleisuuteen, mutta jossain määrin myös valikoituminen alhaiseen koulutukseen ja työttömyyteen selittävät itsemurhakuolleisuuden sosioekonomisia eroja. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että myös alkoholinkäyttö vaikuttaa näiden erojen taustalla. Itsemurhien ehkäisyprojekteista hyötyisivätkin todennäköisimmin vähän koulu-tettujen, työntekijöiden ja työttömien lisäksi myös nuoret ihmiset, joiden terveyskäyttäytyminen on vasta muotoutumassa

An Audit for Ethical Supply Chain Management

Objectives The main objectives of this study were to recognize parts of the supply chain where ethical issues are most prominent, create an audit based on these issues for companies to check the performance of their supply chain, and interview companies on whether the audit can actually be used in real life. Summary Supply chains are becoming more and more complex and international. To combat all kinds of ethical issues in different parts of the supply chain, literature on the topics of supply chains, supply chain management, and ethics was researched. An audit was made based on the findings, and the accuracy of the audit was checked conducting interviews with businesses. Conclusions It is possible to use an audit to check the ethicality of a supply chain, and an audit including the main issues regarding ethical supply chain management that does not limit the variety of companies that could use it can be created. The audit can act as a summary of the most pressing ethical issues, and can be used to check both the company´s own and their partners´ state of ethicality in the supply chain

Imeväiskuolleisuuden vuodenaikavaihtelu ja kuolleisuuden pieneneminen Ahvenanmaalla 1840-luvulta 1930-luvulle

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Imeväiskuolleisuuden pieneneminen alkoi monissa Euroopan maissa 1800-luvun puolivälin jälkeen. Imeväiskuolleisuuden pienenemisen syitä ei kuitenkaan vielä täysin tunneta. Historiallisten aineistojen saatavuus ja laatu ovat asettaneet omat rajoitteensa tutkimukselle. Imeväiskuolleisuus on poikkileikkaustilanteissa vaihdellut paljon erilaisten ryhmien välillä, ja monet tutkijat ovat implisiittisesti olettaneet, että muutokset näissä ryhmissä ovat näkyneet muutoksena imeväiskuolleisuuden tasossa. Tämän tutkielman tarkoitus oli selvittää imeväiskuolleisuuden vuodenaikavaihtelun rakenteen sekä kahden kohortin imeväiskuolleisuuden mallintamisen avulla imeväiskuolleisuuden mekanismeja ja kuolleisuuden pienenemistä yhteiskunnassa, jossa "modernisaation" keinot pienentää kuolleisuutta olivat vasta aluillaan. Aineisto muodostettiin Ahvenanmaan genealogisen tietokantaprojektin yhteydessä tietokoneelle tallennetuista Ahvenanmaan seurakuntien väestönmuutosluetteloiden kopioista. Aineisto muodostettiin poimimalla luetteloista vuosien 1840–1855 ja 1890–1910 aikana avioituneiden parien saamat lapset, joita oli noin 13000. Imeväiskuolleisuuden rakennetta tarkasteltiin vuodenaikavaihtelun avulla, sillä sairauksien esiintyvyys ja letaliteetti vaihtelevat vuodenajoittain. Vuodenaikavaihtelua on yleisesti käytetty kuolemansyiden selvittämisen strategiana tilanteissa, joissa luotettava kuolemansyytieto puuttuu. Imeväiskuolleisuuden pienenemistä mallinnettiin Coxin regressioanalyysillä. Imeväiskuolleisuus oli Ahvenanmaalla talviaikana huomattavasti suurempaa kuin kesäaikana. Erityisesti vastasyntyneiden sekä yhden ja kahden kuukauden ikäisten kuolleisuus talvella vallinneisiin hengityselinsairauksiin oli hyvin suurta. Erot vuodenajoittaisessa kuolleisuudessa sekä syntymävuodenajan mukaisessa kuolleisuudessa suurenivat kohorttien välillä, sillä kesän ja syksyn imeväiskuolleisuus pieneni enemmän kuin talven. Kaiken kaikkiaan imeväiskuolleisuus puolittui kohorttien välillä. Taloudellisista tekijöistä isän ammatti ei ollut yhteydessä imeväiskuolleisuuteen eikä sen pienenemiseen. Väestöllisistä tekijöistä perhetekijät olivat yhteydessä imeväiskuolleisuuteen, mutta monimuuttujamallin avulla selvisi, että nämä tekijät kietoutuivat yhteen. Niiden samanaikaisen vakioimisen jälkeen perheen muiden lasten imeväiskuolleisuus oli voimakkaasti yhteydessä indeksilapsen imeväiskuolleisuuteen ja sen pienenemiseen. Synnytysvälin pituus, jonka on katsottu kuvaavan lapsen imetystä, oli myös merkitsevästi yhteydessä kuolemanvaaraan sekä sen pienenemiseen. Kesäajan ylikuolleisuus imeväisillä on tullut esille monissa tutkimuksissa. Tämä tutkielma kuitenkin osoitti osaltaan, ettei kesäajan ylikuolleisuus ole kuolleisuuden muutokseen väistämättä kuulunut jakso. Tämä tutkielma myös tuki joissain tutkimuksissa esille tullutta piirrettä kuolleisuuden kasautumisesta tiettyihin perheisiin. Imetyksen yleistymisestä ei löytynyt yksiselitteistä näyttöä, mutta korvikeruoan käytön riskit ilmeisesti vähenivät ajan kuluessa – mahdollisesti puhtausvalistuksen myötä

Terveyskäyttäytymiserojen vaikutus koulutusryhmittäisiin elinajanodote-eroihin. Skenaariolaskelma PAF-ylimääräosuus -menetelmällä

Sosioekonomisten ryhmien välillä on huomattavia eroja terveydessä, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa. Erot terveyskäyttäytymisessä selittävät osan sosioekonomisista kuolleisuuseroista. Tässä tutkimuksessa arvioidaan skenaariolaskeman keinoin, minkä verran perus- ja keskiasteen koulutuksen saaneiden elinajanodote kasvaisi, jos heidän terveyskäyttäytymisensä olisi neljän keskeisen tekijän osalta samalla, paremmalla tasolla kuin korkeasti koulutettujen. Aineiston muodostavat 30 vuotta täyttäneet helsinkiläiset. Skenaariolaskelmat perustuvat population attributable fraction -menetelmään, jonka laskemisessa tarvittavat terveyskäyttäytymistiedot saadaan kyselytutkimuksesta ja kuolleisuusriskit kotimaisista ja kansainvälisistä tutkimuksista. Lähtötilanteessa pelkästään perusasteen koulutuksen suorittaneiden helsinkiläismiesten elinajanodote oli 7,8 vuotta ja -naisten 5,4 vuotta lyhempi kuin korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden. Koulutusryhmien välillä oli huomattavat erot liikunta-aktiivisuudessa, lihavuudessa, tupakoinnissa ja alkoholin ongelmakäytössä. Nämä erot yhdessä selittivät noin 50 prosenttia perusasteen koulutuksen saaneiden korkea-asteen koulutuksen suorittaneita lyhemmästä elinajanodotteessa ja noin 30 prosenttia keskiasteen ja korkea-asteen välisestä erosta elinajanodotteessa. Yksittäisistä terveyskäyttäytymisindikaattoreista merkittävin oli tupakointi. Myös vähäinen liikunta-aktiivisuus ja humalahakuinen juominen olivat keskeisiä tekijöitä, mutta lihavuuden merkitys jäi vähäiseksi. Rakenteellisten, materiaalisten ja psykososiaalisten selitysmallien ohella ja niihin liittyen terveyskäyttäytyminen selittää sosioekonomisia kuolleisuuseroja. Koulutusryhmien väliset erot kuolleisuudessa pienentyisivät huomattavasti, jos yhden väestöryhmän jo saavuttamat elintavat vallitsisivat muissakin ryhmissä ja vähemmän koulutettujen terveyskäyttäytyminen olisi samantapaista kuin korkeasti koulutettujen. &nbsp

Does the death of a child influence parental use of psychotropic medication? : A follow-up register study from Finland

Background Several studies have found that the loss of a child is associated with psychiatric health problems, yet few studies examined whether child loss influences psychotropic medication use. This study examined short- and long-term use of psychotropic medication, both before and after the death of a child, and its potential effect modifiers. Methodology/Principal findings A random sample of 205,456 parents, including 902 bereaved parents, were selected from a Finnish total population registry. The analyses were based on linear regressions using generalised estimation equations (GEE) and adjusted for sociodemographic factors. Annual psychotropic use was defined as having purchased prescribed psychotropic medication between 1996 and2012. Bereaved parents were followed for four years prior to and up to four years after the death of their child. An increase in the use of antidepressants and anxiolytics was found in parents following their loss. The highest percentage of use was found around one year after bereavement, followed by a steady decrease although this remained higher than the level of use among non-bereaved four years after the death. Between 20–25% of bereaved mothers and 10–15% of bereaved fathers used antidepressants or anxiolytics one year after bereavement while the corresponding number in non-bereaved was 5–10%. An increase in psychotropic medication was also found several years before the disease-related loss of a child. Conclusions/Significance The use of psychotropic medication is markedly higher among parents after losing a child. Patterns of use leading up to and following the death of a child should be further examined in relation to clinical risk factors so as to identify at risk populations. Medical subject headings Bereavement, child death, psychotropic medication, death, child, register, FinlandPeer reviewe

A Domino Effect: Interdependencies among Different Types of Technical Debt

The paper examines the accrual of technical debt, which represents an increasingly pressing concern for many organizations. To advance understanding of how this debt-accumulation process unfolds, an in-depth case study was conducted with a large manufacturing firm for identifying particular types of technical debt and potential interdependencies among them. The findings point to architecture debt being "the root of all evil" at the case company, setting in motion dynamics that led to the development of other types of technical debt. Scholarship should benefit from this nuanced articulation and illustration of interdependencies across the various types of technical debt

Koulutuksellinen asema ja päihteiden käyttö nuorilla: erot ammatillisessa oppilaitoksessa ja lukiossa opiskelevilla

Tutkimuksessa selvitettiin lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien päihteiden käyttöä vuosien 2010/2011 Kouluterveyskyselyllä (N=84458). Päämääränä oli tarkentaa kuvaa tekijöistä, jotka ovat yhteydessä tupakoinnissa, alkoholinkäytössä ja huumeiden kokeilussa havaittuihin eroihin lukiolasten ja ammattiin opiskelevien välillä. Eroja pyrittiin selittämään perhetaustalla ja päihteiden käytön keskinäisillä yhteyksillä. Taustamuuttujien vakiointien jälkeen oli ammattiin opiskelevilla lukiolaisia suurempi riski tupakointiin ja humalajuomiseen. Huumeiden kokeilun osalta yhteys oli päinvastainen. Päihteiden käyttö oli perhetekijöitä vahvemmin yhteydessä tupakointiin, humalajuomiseen ja huumeiden kokeiluun, ja tulokset tukevatkin muita viimeaikaisia tutkimustuloksia päihteiden käytön kasaantumisesta pienelle osalle nuoria. Tupakoinnin osalta perhetekijöiden vaikutus näyttäytyi vahvemmalta kuin muiden päihteiden osalta. Terveyden eriarvoisuuden vähentämiseksi ammattiin opiskelevien päihteettömyyden tukeminen on ensisijaista

Yleinen markkinainformaatio kiinteistöarviokirjoissa

General market information is a major information source for real estate valuers. As Gilbertson and Preston (2005) state, what differentiates professional valuers is what they are able to do with the market information they have available. At the same time, even as early as the 1999, the readers of real estate valuation reports wished for more market information to be presented in real estate valuation reports (Raunemaa, 1999). This Master’s thesis adds to the existing literature on real estate valuation, mainly by contemplating on what general market information is valuable to the end reader of valuation reports, as well as to the real estate valuers creating the reports, and how this information could be portrayed to satisfy both sides. Market analysis and useful market information has been researched before both in Finland and abroad, but there exists a gap on valuation specific research that goes into this level of detail regarding the general market information. This study is based on prior studies on market analysis in the real estate field and adds to it by gathering primary data from both the end readers of valuation reports and real estate valuers. The data is gathered from a major real estate valuation company in Finland, and it explains the present situation regarding general market information in the case company, whilst also perhaps shedding light on the overall reaction to market data and valuation. The findings of this study correspond to existing literature on the importance of market information, whilst also contributing with interesting new insights and detail. Perhaps most importantly, this research opens up new questions on general market information in the context of real estate valuation.Yleinen markkinatieto tunnistetaan kirjallisuudessa yhdeksi tärkeistä kiinteistön arvon määrittäjistä. Kuten Gilbertson ja Preston (2005) toteavat, kiinteistöarvioinnissa erottava tekijä arvioijien välillä on kuitenkin se, mitä he pystyvät tekemään käsissään olevan markkinatiedon kanssa. Toisaalta jo vuonna 1999, arvioraporttien lukijat toivoivat lisää markkinatietoa raportteihin, tiiviissä ja helposti luettavassa paketissa. Tämä pro gradu -tutkielma kasvattaa olemassa olevaa kiinteistöarviointikirjallisuutta tutkimalla, mikä markkinatieto on tärkeää sekä arviokirjojen lukijoiden, että niiden tekijöiden, eli kiinteistöarvioijien näkökulmasta. Lisäksi tutkielma kerää yhteen ajankohtaisia mielipiteitä siitä, miten tämä tärkeäksi määritetty markkinatieto tulisi esittää, jotta kaikki raportin osapuolet hyötyisivät siitä eniten. Vaikka markkinatiedon tärkeyttä ja markkina-analyysin tekoa on tutkittu useassa aiemmassa tutkimuksessa, on kiinteistöarvioinnin saralla kirjallisuudessa selvä aukko lisätutkimukselle, erityisesti sellaiselle, joka pureutuu yksityiskohtaisesti siihen, mitkä tekijät ovat tärkeää yleistä markkinatietoa. Tämän tutkimuksen pohjan määrittävät aiemmat tutkimukset markkina-analyyseistä kiinteistökontekstissa, joita syvennetään haastattelemalla kiinteistöarvioitsijoita, sekä suorittamalla kyselytutkimus arvioraporttien lukijoiden keskuudessa. Kyselyt suoritetaan suomalaisessa kiinteistöalan yrityksessä. Tutkimuksen löydökset tukevat aiempaa kirjallisuutta aiheesta, ja korostavat markkinatiedon tärkeyttä eri osapuolille. Lisäksi haastattelut antavat yksityiskohtaisempaa tietoa kuin on aikaisemmin ollut saatavilla ai-heesta kiinteistöarviointiin liittyen. Tutkimus herättää pohtimaan yleistä markkinatietoa kiinteistöarviointikontekstissa myös tarkemmin